KESKI-EUROOPPALAISIIN SATOTASOIHIN SAMALLA MAATA KUOHKEUTTAEN

Syysvehnä

Vehnänviljely Saksassa ja Ranskassa on syyslajikkeiden viljelyä. Syysvehnän satopotentiaali on aivan toista luokkaa kuin kevätvehnän. Suorakylvöä soveltamalla voidaan Suomessakin tavoitella syysvehnällä Keski-Eurooppalaisia satotasoja.

Keski-Euroopan vehnät puidaan heinäkuussa jonka jälkeen useampi kuukausi aikaa tehdä seuraavat kylvöt ennen talven tuloa.

Suomessa ei ole puinnin jälkeen paljon aikaa syysvehnän kylvöön. Jos kylvö tehdään pitkän kaavan mukaan kyntämällä ja muokkaamalla, työtunnit ja miehet voivat loppua kesken. Osa tilan pelloista onnistuu helposti mutta sekin riippuu syksyn säästä. Sateisena syksynä voivat syysviljojen viljelysuunnitelmat mennä uusiksi.

Uusien ympäristötuen ehtojen mukaan syysvilja lasketaan kasvipeitteiseen alaan. Viljelijä voi halutessaan laittaa ison alan syysviljalle. Jos tavoitteena on kylvää paljon, suorakylvöllä voidaan kylvää tehokkaasti isoja pinta-aloja.

Talvituhosienet ja veden aiheuttamat ongelmat ovat aiheuttaneet epäonnistumisia syysvehnällä mutta uusimmat lajikkeet ovat entistä talvenkestävämpiä. Syysvehnän viljelyn talven riskit ovat pienentyneet.

Evers-jankkuri

Tasaisen ja tiiviin savimaan pinnalle kertynyt vesi lammikoina tai jäätyessään aiheuttaa ongelmia. Tämäkin ongelma voidaan ratkaista. Suomen Suorakylvö Oy:n valikoimissa on Evers-jankkuri, jolla maahan voidaan tehdä runsaasti vesitilaa ja juuristolle kuohkeata kasvutilaa.

Kynnössä ja lautasmuokkauksessa maaprofiiliin muodostuu antura joka ehkäisen veden ja juuriston läpäisyä.

Jankkuroinnissa anturaa ei muodostu. Jankkurointi sen sijaan rikkoo maassa jo olevat anturat ja parantaa maan rakennetta pysyvästi.

Jankkuroinnin tarve riippuu maalajista. Esimerkiksi hietainen moreeni ei tarvitse jankkurointia mutta hiuesavella siitä voi olla hyötyä. On myös eri asia, onko lohkolla viljelty vain hentojuurisia ohria ja vehniä kuin jos lohkolla on ollut apilanurmia tai paalujuurisia öljykasveja.

Elokuussa 2010 jankkuroitu pelto. Rutikuivan heinäkuun jälkeen pelto oli erittäin kuiva. Kuivuus näkyy normaalia karkeampana työjälkenä.

Jankkuroituun peltoon kylvettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla syysvehnää.

Marraskuussa jankkuroinnin jälkiä ei enää tasaisessa kasvustossa näy.

Viettävän lohkon ongelma on ollut aikaisemmin alarinteeseen lätäköitynyt vesi.Jankkuroidulla lohkolla ei kovista sateista ole enää ongelmaa.

Semeaton 16,67 cm rivivälin oraskasvusto on paremmin suojassa lumihometta vastaan. Pystyssä oleva sänkipelto hengittää paremmin eikä kärsi hapenpuutteesta.

Syysöljykasvit

Savimaiden suorakylväjän tavoitteena pitää olla pinnan juurimassan lisääminen. On aina parempi jos viljelykierrossa on mukana paalujuurisia kasveja. Suomessa tämä on yleensä kevätrypsi tai – rapsi.

Valtakunnan keskisato rypsillä on ollut vain 1300 kg:n paikkeilla. Kuivana vuonna 2010 keskisato jää varmaan reilusti tämänkin alle. Öljykasveissakin voidaan syyslajikkeilla tavoitella nykyistä huomattavasti suurempia satoja. Potentiaali voi olla jopa kaksinkertainen nykyisiin kevätöljykasvien satoihin verrattuna. Tämä on mahdollista myös suorakylvö/jankkuriyhdistelmällä jolloin saadaan samalla maan tehokas kuohkeutus ja rakenteen pysyvä paraneminen.

Syysvehnän suorakylvössä jankkurointi voi olla hienosäätöä mutta syysöljykasvien viljelyssä se voi olla edellytys onnistumiselle jokaisena vuonna ja jokaisella lohkolla. Syysrypsin viljelyssä on Suomessa käytetty harjaviljelytekniikkaa jossa rypsin siemen kylvetään harjan päälle. Jankkurointiin perustuvassa syysöljykasvien suorakylvössä haetaan harjalle viljelyn hyötyjä mutta eri tekniikalla.

Jankkuri tekee öljykasville runsaasti vesitilaa ja paalujuurelle kuohkeata kasvutilaa. Jankkurimenetelmällä harjaviljelyn hyödyt saavutetaan huomattavasti paremmin. Paalujuurelle on runsaasti kuohkeata tilaa kasvaa ja sateissa jankkurointiurassa on runsaasti vesitilaa. Jankkurointi, suorakylvö ja syysrapsi todella kuohkeuttavat maan. Samalla voidaan korjata huippusatoja, ja saavuttaa erinomainen viljelyn kannattavuus.

Semeaton vantaisto

Semeaton vantaisto sopii erinomaisesti syysviljakasvien viljelyyn. Vantaisto on kuin suunniteltu jankkuroidulle suorakylvöpellolle. Semeaton vantaiden vieressä oleva kylvösyvyyspyörä seuraa jankkurin aiheuttamia epätasaisuuksia reaaliaikaisesti. Oraista tulee tasaiset jankkuroidullakin pellolla. Valurautainen kylvösyvyyspyörä on tiukasti pultattu vantaistoon kiinni. Maata ei pääse vantaiston ja kylvösyvyyspyörän väliin.

Alaspäin hyvin terävä ja kapea kiekkovantaisto rikkoo jankkurin tekemät kokkareet helposti. Jos maa on kostea, puhdistusläpät pitävät vantaiston toimintakykyisenä. Sulkijapyörä sulkee kylvövaon tarkasti ja oikeaoppisesti sivulta päin.

Delimbe piensiemenkylvökone

Jankkurointi ja syysöljykasvin kylvö voidaan tehdä myös samalla ajokerralla. Syysrypsin tai –rapsin kylvöön Evers jankkuri voidaan varustaa joko Delimben pneumaattisella kylvöyksiköllä tai Evers Agron itse asentamalla pneumaattisella kylvöyksiköllä.

Suorakylväjän vesitalous

Suorakylväjän tavoitteena pitää olla mahdollisimman nopeasti saada riittävän kuohkeaksi jotta rajutkaan sateet eivät aiheuta vesiongelmia. Kuohkea maa läpäisee vettä ja antaa juuristolle happea. Se on viljelyn perusedellytyksiä. Kuohkea maa syntyy juuriston avulla. Jokainen suorakylvövuosi lisää pintakerroksen juurimassaa. Kynnöstä luopumisen jälkeen kyntöantura häviää. Mitä runsaammin juurimassaa pinnassa, sen parempirakenteisempi maa on.

Tasaiset kasvustot vehnää, ohraa ja kauraa tuottavat juurimassaa mutta tehokkaampia kuohkeuttajia ovat apilanurmet. Valkoapilakasvusto voi olla kylvettynä korjattavan viljakasvuston seassa. Puna-apila voi kasvaa liian korkeaksi viljakasvuston seassa ainakin toisena vuotena. Tehokkaita kuohkeuttajia ovat myös paalujuuriset öljykasvit. Ylivoimainen on j-ankkuroituun peltoon kylvetty syysrapsi.

Alligator ojajyrsin

Kaikki edellä mainitut keinot parantavat maan sairautta eli maan tiivistymisongelmia. Joskus voi olla tilanne että täytyy hoitaa sairauden oiretta. Tässä tapauksessa se on pinnalla seisova vesi. Syysviljapelloilla se vie toiveet huippusadoista.

Oiretta eli pintavesiä voidaan poistaa Alligator ojajyrsimellä. Ojajyrsimen ojien vaikutus kestää useamman vuoden jolloin on jo ehtinyt muodostua maan veden läpäisyä edistävää juurimassaa ja ongelmasta päästään eroon.

Jyrsin sopii erinomaisesti yhteiskäyttöön. Suurin osa suomalaisista tiloista ehtii yhden päivän aikana käydä ongelmakohdat läpi. Toisaalta jyrsimellä voidaan vetää imuojien väliin vetoja jokaisella lohkolla jossa halutaan parantaa vesitaloutta.

Viljelykierto

Suomeen sovellettu Keski-Eurooppalainen viljelykierto suunnitellaan syysvehnän ja syysöljykasvien varaan mutta mukana voi tietenkin olla ruis. Päätökset tehdään markkinatilanteen mukaan.

Keski-Euroopassa on useampi kuukausi aikaa valita sopivan kuiva jakso joten syyskylvöille päästään aina. Jos Suomessa on huono tuuri ja syksy sateinen, ettei syyskylvöille laajassa mitassa päästä, on viljelysuunnitelmaa muutettava kevätviljojen suuntaan.

Joskus voi olla tilanne että syyskylvö onnistuu mutta jankkurointi ei. Jankkurointi ei ole myöskään tarpeen joka vuosi joka lohkolla. Jos syksy on sateinen, jankkurointia ei kannata tehdä. Osa lohkoista ei tarvitse jankkurointia ollenkaan, osalle riittää yksi jankkurointi suorakylvön aloitusvuonna, jotkut lohkot vaativat useamman vuoden käsittelyn.

Jankkuroinnin tarve pienenee ajan myötä huomattavasti tai siitä päästään kokonaan eroon. Syysvehnän talvi- ja vesiriskejä jankkurointi kuitenkin pienentää joka syksy. Myös onnistunut syysöljykasvien viljely vaatinee aina jankkuroinnin.

On omassa harkinnassa kuinka monta vuotta peräkkäin vehnää viljelee. Kasvinvuorotuksen kannalta on hyvä että mukana on myös kevätviljakasveja kuten ohraa ja kauraa. Paalujuuriset apilanurmet joko omana kasvustonaan tai viljakasvuston seassa tekevät maalle aina hyvää.

Suomen Suorakylvö Oy on tuomassa markkinoille erittäin tehokasta maankuohkeuttajakasvia. Tämä tehokas maankuohkeuttaja kylvetään heti puinnin jälkeen. Pakkasiin mennessä se on kuohkeuttanut maan perusteellisesti. Talven aikana se kuolee. Kuohkeuttajakasvi varjostaa lisäksi rikkoja ja vähentää typpilannoituksen tarvetta. Keväälle näille lohkoille pääsee aikaisemmin kuin perinteisillä menetelmillä viljellyille lohkoille. Tässä viljelykierrossa kasvi sopii kevätviljoille suunnitelluille lohkoille. Tähän asiaan palataan myöhemmin.

Keski-Eurooppalainen viljelykäytäntö

Suomessa on talven aiheuttamat omat haasteet mutta ne ovat huomattavasti aikaisempaa paremmin hallittavissa.

Suomalaisilla viljelijöillä ei ole enää mitään estettä siirtyä kokonaan Keski-Eurooppalaiseen viljelykäytäntöön ja satotasoon.

Samalla viljelyn kannattavuudessa siirrytään kokonaan uudelle tasolle.